Uuteen aamuun, onnellisena?

On aamu, kaupunki vielä uinuu? On noustava. Vai onko pakko? En jaksa avata silmiä, kello soi. Entä jos tänään päivä onkin täynnä pettymyksiä? Entä jos en olekaan onnellinen? Miten jaksan? Jos vain jäänkin peiton alle, tänään en jaksakaan...On niitä päiviä meillä kaikilla, kun ei jaksaisi nousta uuteen päivään, uuteen aamuun. Entä kun en jaksa nousta seuraavanakaan päivänä tai jokainen aamu alkaa tunteella, en jaksa. Miksi minun on aina pakko jaksaa?
On siis se vaihe elämässä, mikään ei tunnu miltään, en ole onnellinen. Mietin mikä tarkoitus minulla on? Mikä tarkoitus minun elämälläni on? Miksi minä en voi herätä tänään onnellisena, kun kaikki muut voivat?

Milloin viimeksi olin onnellinen? Tämä on hyvä kysymys, sillä mitä tuo onni tarkoittaa minulle? Miten määritellään sana onni. Onko se sitä, että minulla on rahaa, parisuhde, perhe ja hyvä työ? Vai onko niin, että onni on sitä, kun saan herätä omasta sängystä, juoda kupin kahvia rauhassa ja katsoa aamutv:n? Vai voisiko olla, että onni asuukin mökillä, Lapissa, Espanjassa... Näitä voisi luetella loputtomasti.

Onni on kuitenkin vain tunne. Tunne, jonka me tunnemme sisällämme ja juurikin siksi me määrittelemme itse, mitä tuo onni on. Jokaiselle se on eri asia. Toinen voi olla onnellinen siitä, että on saanut kudottua sukat valmiiksi, toiselle onni on läheisen ihmisen kanssa vietetty aika. Joku voi olla onnellinen, kun on saanut maksettua puhelinlaskun ja voi soittaa rakkaalleen. Jokaiselle siis tuo onni on erilainen määritelmä.
Mitä se oikeasti tarkoittaa?
Kun katselee ympärilleen voi nähdä onnen muiden kasvoilta, tuntea onnen pienestä ohikiitävästä hetkestä tai onnin on muisto viime kesältä, kun istun Espanjan auringon alla kahvilassa, haistan tuoreen kahvin, croissantin ja kesän tuoksun meren säihkyessä vieressäni.
Nämä onnen tunteet ovat siis ohikiitäviä hetkiä. Kun nousen ylös sängystä, pesen kasvoni, otan kupin kahvia ja istahdan tuoliini katsomaan aamutv:tä, niin tajuan, tänäänkin voin olla onnellinen. Sehän on mahdollista ihan jokainen päivä, päivä kun saan elää, tuntea ja kokea. Koskaan ei voi tietää mitä tämä päivä tuo tullessaan. Jos kuitenkin lähtisin uteliaana tähän päivään, jos ottaisin vastaan ilon, surun ja onnen tunteet, joita jokaiseen päivään mahtuu. Ei ehkä olekaan tarkoitus elää jokaisena päivänä, minuuttina, sekunttina ONNELLISENA, vai onko niin että jokainen hetki elämästä täytyy elää onnellisena? Vai voisinko olla onnellinen niistä kaikista tunteista, joita tunnen? Minähän olen elossa! Mikä voisi olla parempaa kuin olla elossa ja tuntea.. Olla onnellinen siitä, että mä elän.